Kaikki viimeiset sanat

Kaikki viimeiset sanat
Looking for Alaska
Alkuperäisteos
Kirjailija John Green
Kansitaiteilija Nolan Gadient
Kustantaja Dutton Juvenile
Julkaistu 2005
Sivumäärä 223
ISBN 0-525-47506-0
Suomennos
Suomentaja Helene Bützow
Kustantaja WSOY
Julkaistu 2014
Sivumäärä 323
ISBN 978-951-0-40270-2
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kaikki viimeiset sanat on yhdysvaltalaiskirjailija John Greenin esikoisromaani. Englanninkielinen alkuperäisteos Looking for Alaska julkaistiin vuonna 2005 ja Helene Bützowin suomenkielinen käännös vuonna 2014. Kirja sai vuonna 2006 American Library Associationin parhaan nuortenkirjan Michael L. Printz -palkinnon,[1] ja oli yhdistyksen vuonna 2015 laatiman Yhdysvaltain kirjastojen kiistanalaisimpien kirjojen listan kärjessä sisältämänsä seksuaalisen materiaalin ja kiroilun vuoksi.[2] Se kertoo teini-ikäisestä Miles Halterista, joka lähtee sisäoppilaitokseen saadakseen vaihtelua tylsäksi käyneeseen elämäänsä.[3] Se perustuu pitkälti Greenin omiin kokemuksiin sisäoppilaitoksen opiskelijana.[4]

Kaikki viimeiset sanat nousi New York Timesin myydyimpien kirjojen listalle sijoituttuaan lasten pokkareiden listalla kymmenenneksi heinäkuussa 2012, yli seitsemän vuotta kirjan julkaisemisen jälkeen.[5] Tammikuuhun 2017 mennessä se oli ollut nuorten aikuisten pokkareiden kymmenen kärjessä 67 viikkoa.[6]

  1. Michael L. Printz Winners and Honor Books Young Adult Library Services Association. Viitattu 10.10.2017. (englanniksi)
  2. 2016 – The State of America’s Libraries. American Libraries, huhtikuu 2016, s. 3. American Library Association. ISSN 0002-9769 Lehden verkkoversio. (PDF) Viitattu 10.10.2017. (englanniksi)
  3. Looking for Alaska Johngreenbooks.com. Arkistoitu 9.10.2011. Viitattu 10.10.2017. (englanniksi)
  4. Questions about Looking for Alaska (SPOILERS!) Johngreenbooks.com. Arkistoitu 27.10.2011. Viitattu 10.10.2017. (englanniksi)
  5. Children’s Paperback Books 29.7.2012. The New York Times. Viitattu 10.10.2017. (englanniksi)
  6. Young Adult Paperback 15.1.2017. The New York Times. Viitattu 10.10.2017. (englanniksi)

Developed by StudentB